Thanks for the memories Leijonat!

Ensimmäiset muistikuvani suomalaisen urheilijan menestyksestä ajoittuvat vuoteen 1995. Tuolloin 7-vuotias pieni poika seurasi tv:stä Suomen jääkiekkomaajoukkueen taistelua Globenin hallissa. Tunne oli ikimuistoinen kun Ville Peltonen ja Saku Koivu häkellyttivät kaukalossa ja Suomi saavutti kautta aikain ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Den glider in -biisin sanat osattiin jo paljon ennen kuin ymmärrettiin ruotsin kielestä mitään muuta.

Nyt 16 vuotta myöhemmin, tunnetila on vähintäänkin yhtä voimakas juuri tulleen toisen mestaruuden johdosta. Saku ja Ville ovat vaihtuneet parivaljakkoon Jarkko ja Mikke. Tiedossa oli jo ennen finaalia että mikäli voitto tulee, se on Suomen kansalle valtava asia. Maanantaina Helsingin kauppatorilla käyneenä voin sanoa 100 000 Suomen voittoa juhlivan ihmisen joukon olevan aika vaikuttava näky. Den glider in oli onneksi jo vaihtunut tuoreempaan, Pojun esittämään Poika saunoo -kappaleeseen.

Puhetta on riittänyt niin Granlundin ilmaveivistä, Mertarannan fanaattisesta selostuksesta kuin leijonien kosteasta juhlinnasta ja Jutin nilkkatulehduksesta. Aggressiivisimmat kriitikot ovat verranneet tämän vuoden kisoja yhtä "heikkotasoisiksi" kuin edellisenä mestaruusvuonna 1995.

Mielestäni kisojen taso oli huikea. Uusia maita ja lahjakkuuksia nousi ryminällä kiekkokartalle. Jotain kisojen tasosta kertoo myös sekin fakta, että Ilja Kovaltchukin ja Alexander Ovetchkinin Venäjä sekä Rick Nashin ja Jason Spezzan Kanada jäivät molemmat ilman mitaleita. Molemmat maat ovat kuitenkin olleet viime vuosina kisojen kestomenestyjiä täysin samanlaisilla kokoonpanoilla.

Eli kiitokset omasta puolestani Leijonille mahtavasta suorituksesta! Toivotaan, ettei seuraavaan mestaruuteen mene yhtä pitkä aika. Mielelläni tuntisin tämän saman tunteen ennen 40-vuotissyntymäpäiviäni.

Pyhä jytky!

Ei osannut moni aavistaa millainen jymypaukku eduskuntavaalit 2011 tulevat olemaan. Timo Soinin ilme ennakkoäänien julkaisun hetkellä paljasti, että edes puoluejohdon tasolla ei uskottu näin suureen menestykseen. Kansa on puhunut. Demokratia toteutui jälleen. Perussuomalaisten vaalimenestys on ollut puheenaiheena ympäri maailman ja True Finns –puolue on nostanut tunnettuutensa aivan uudelle tasolle.

Perussuomalaisten hehkutus sikseen. Mielestäni myös kokoomuksen nousu eduskunnan suurimmaksi puolueeksi ensimmäistä kertaa ikinä on hehkutuksien arvoinen asia. Tämä 92-vuotias puolue nousi gallupien ennustuksien mukaisesti suurimmaksi puolueeksi ja otti ns. torjuntavoiton persumaniasta. Kaiken kaikkiaan vaalien voittaja on kuitenkin se, joka on suurin puolue ja pääsee muodostamaan hallitusta.

Tulevan hallituspohjan osalta voisin sanoa sen, että sinipuna höystettynä perussuomalaisilla ja ikihallituspuolue RKP:llä on todennäköisin vaihtoehto. Keskeisin ongelmakohta hallitusta muodostaessa taitaa olla ulkopolitiikka konkurssivaltioiden tukipaketteineen. Sisäpolitiikan osalta keskeisiä asioita ovat maahanmuutto, peruspalvelut ja eläkeasiat. Niiden osalta puolueet ovat kuitenkin enemmän samoilla linjoilla kuin tukipakettien osalta. Perussuomalaisten osalta ongelmaksi muodostunee myös pätevien ministeriehdokkaiden löytäminen. Puolueen äänirohmut Kike Elomaa ja Jussi Halla-aho ovat vahvoilla salkkuja jaettaessa, mutta mihin ministerisalkkuun kyseisillä ehdokkailla tulee olemaan edellytyksiä. Esille on nostettu myös ex-liikenneministeri Raimo Vistbackan nimi vaikka hän ei näissä vaaleissa ehdolla ollutkaan.

Edellisessä blogissani esitin toiveen nykyisen hallituspohjan säilymisestä. Päivän pähkäiltyäni tulin siihen tulokseen, että mikäli edellisessä kappaleessa ennustamani hallituspohja muodostuu, ei sekään mikään maailmanloppu ole. Mielestäni vaalituloksissa positiivisintä oli se, että perussuomalaiset jäivät kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Äänestäjien mielestä muutosta tarvitaan ja siinä mielessä perussuomalaisten nousu on ihan ymmärrettävä. Perussuomalaisten paikka on hallituksessa, mutta mielestäni kokeneemmat puolueet saavat hoitaa päävetovastuun. Tämä tarkoittaa sitä, että Kokoomus ja SDP jakanevat tärkeimmät ministerisalkut ja korkeintaan Soini saa jonkin merkittävimmistä salkuista. Ainakin ulko-, valtionvarain-, puolustus- ja oikeusministerin salkut saisivat jäädä sinipunan piiriin. Seuraavat viikot kertovat kuinka puihin tämänkertaiset ennustukset menevät.

Back in business - pohdintaa eduskuntavaaleista 2011

Keväinen tervehdys ja pahoittelut näinkin pitkästä kirjoitustauosta! Vuoden alku on kulunut omalta osaltani hyvin pitkälti töiden merkeissä. Opiskeluni alkavat olla opinnäytetyötä vaille valmiina, joten olen keskittynyt kokopäiväiseen työntekoon, mikä on vienyt mielenkiintoa osaltaan myös blogin kirjoittamiselta. Jokakeväinen opiskelijan huolenaihe eli kesätyöt ei ole omalla kohdallani stressannut, sillä varmistin omat kesätyöni poikkeuksellisesti jo helmikuun lopussa. Sain myös varmistettua opinnäytetyön aiheeni nykyisestä ja kesäisestä työpaikastani, joten asiat ovat siltä osin erittäin hyvässä jamassa.

Yksi syy pitkään kirjoitustaukooni löytyy myös siitä, että sopivia kirjoitusaiheita ei ole kovasta yrityksestä huolimatta löytynyt. Näin kevään ja eduskuntavaalien kynnyksellä ajattelin kyhätä jonkin näköisen kirjoitelman vaaleista ja vaalien kynnyksellä mietityttävistä asioista.

Aina vaalien lähestyessä esiin putkahtaa jos jonkin näköistä ehdokasta, joista ei ole kuullut koskaan aikaisemmin. Myös entuudestaan eduskunnasta tuntemattomia puolueita pyrkii tälläkin kerralla useampikin puolue. Päämielenkiinto kohdistunee Perussuomalaisten menestykseen/menestymättömyyteen verrattuna kolmeen suurimpaan puolueeseen. Itse kiinnitin ehdokastani valitessa huomiota ehdokkaan puolueen lisäksi muutamaan itselleni tärkeään seikkaan.

Koen itselleni erityisen tärkeäksi muun muassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin. Suomen tulevaisuus hyvinvointivaltiona perustuu jatkossa entistä enemmän niihin ihmisiin, jotka ovat tällä hetkellä alle 25-vuotiaita. Eläkeläisten määrä jatkaa koko ajan kasvuaan ja työvoiman määrä vähenee nykyisestään. Ongelmia tuottavat jatkossa niin työvoiman riittävyys ja tuotantokyky kuin eläkkeidenmaksukyvyn varmistaminen. Tapetilla on niin eläkeiän nosto kuin nykyisten työläisten eläkemaksujen kasvattaminen. Nuoret pitäisi päättäjien mielestä saada myös entistä nopeammin työelämään.

Toinen merkittävä asia ehdokkaan valinnassani oli tietynlainen ympäristöystävällisyys sekä omien lähialueideni hyvinvoinnin varmistaminen. Turun seudulla tärkeitä ydinkysymyksiä on työpaikkojen varmistaminen Turun telakan ja Salon Nokian tehtaan irtisanomisten jälkeen sekä esimerkiksi Turun kaupungin heikohkon rahatilanteen myötä ongelmaksi muodostuneiden peruspalveluiden (mm. koulutus ja sairaanhoito) tarjoamisen varmistaminen. Koen niin sanotun kestävän kehityksen erittäin tärkeäksi jokaisella päättämisen tasolla, niin eduskunnassa kuin kaupunginvaltuustossa. Kaikessa päätöksenteossa pitää olla taustalla se ajatus, että kyseinen päätös kestää pitkällä aikavälillä eikä tehdä lyhyitä väliaikaisratkaisuja. Myös yleinen tietämys ja osaaminen talousasioista ja tietynlainen yrittäjähenkisyys ovat omalla kohdallani pelkkää plussaa. J Koen yrittäjyyden kannustamisen myös tärkeäksi osaksi seuraavan eduskunnan työnkuvaa.

Oman ehdokkaani olen jo valinnut ja häntä myös äänestänyt. Tarkoitukseni oli herättää mielipiteitä liittyen oman ehdokkaan valintaan ja ehdokkaan valinnan motiiveihin. Mielestäni äänestäminen on jokaisen ihmisen perusoikeus, joka ehdottomasti kannattaa käyttää hyväksi. Jos jaksaa hieman perehtyä eri ehdokkaisiin ja tehdä ajatuksen kanssa vaikkapa ylen vaalikone, voi olla jo hieman varmempi äänensä oikeasta kohteesta. Ottamatta kantaa sen enempää puolueisiin tai ehdokkaisiin, toivon nykyisen hallituspohjan ja hallituspuolueiden pysyvän samana ;)

Virtuaalimatkailua

Kuten joka vuosi tähän samaan aikaan, myös tänäkin vuonna minulle heräsi valtava tarve irtaantua Suomesta ja päästä matkustamaan johonkin ”lämpimämpään ja mukavampaan” paikkaan. Ikävä kyllä tänä vuonna se ei rahallisten ja ajankäytöllisten seikkojen takia onnistu, mutta ajattelinkin tehdä yhdessä teidän kanssa virtuaalimatkan tulevaan matkakohteeseeni. Kyseessä ei kuitenkaan ole tähän vuodenaikaan nähden erityisen lämmin paikka, mutta sitäkin antoisampi monella muulla saralla.

Normandian maakunta

Vaikka kyseinen reissu ei tule onnistumaan lähiaikoina, on minulla vakaa tunne, että seuraava tekemäni ulkomaanmatka suuntautuu juuri kyseiseen maahan. Tuo virtuaalimatkani kohde on siis Ranska ja siellä erityisesti Normandian maakunta. Tuo Calvadoksen, Camembert-juustojen ja herkullisten siiderien kotiseutu on tullut monille tunnetuksi mm. toisen maailmansodan näyttämönä. Normandialla itsellään on kuitenkin historiaa jo paljon varhaisemmilta ajoilta. On todistettu, että Normandia on ollut asutettuna jo kivikaudelta lähtien, joten historiallisten nähtävyyksien ja aikakausien kirjo onkin melkoinen.

Erittäin hyvän ja aistikkaan ruuan lisäksi Normandia on täynnä historiallisia nähtävyyksiä ja upeita maisemia, joista yksi tunnetuimmista on Mont Saint Michelin luostarisaari. Normandian maisemat vaihtelevat aina rannikon kivikoista ja hiekkarannoista sisämaan maatiloihin, joissa tuotetaan niin juustoja kuin omenoitakin (Calvadoksen ja alueen siiderien pääaines).

Mont Saint Michelin luostarisaari

Eli kyseinen virtuaalimatkani pitäisi siis pääpiirteissään sisällään ensiksi kierroksen sisämaahan, jossa vierailisin eri maatiloilla tutustumassa hyvään ruokaan mm. siiderien, calvadoksen sekä juustojen muodossa. Tämän jälkeen matka kohdistuisi rannikolle ihailemaan henkeäsalpaavia maisemia niin valtameren kuin erinäisten nähtävyyksienkin muodossa. Nähtävyyksiä ja maatiloja on valtavasti, joten mielestäni ainakin kahden viikon reissu on varsin perusteltu. :D Realistisesti ajatellen reissun toteutuminen venyy näillä näkymin 2012 vuoden alkupuolelle, sillä ensi vuosi menee pitkälti töiden, opinnäytetyön ja valmistumisen merkeissä.

Hyvä ruoka, parempi mieli

Yksi tärkeimmistä mielihyvän tuottajista omassa elämässäni on hyvä ruoka. Omalla kohdallani ruoka on sitä ”arjen luksusta”, jolla saan päivittäin itselleni hyvän mielen ja paremman olon. En koe, että ruuan tarvitsisi olla erityisen hienoa, kallista tai kulinaristista aiheuttaakseen syöjälleen mielihyvää. Omalta osaltani ruuan hyvyys ja paremmuus muodostuvat pääasiassa seuraavanlaisista seikoista:

1. Maku

2. Terveellisyys (esim. ei lisäaineita, liikaa rasvaa, hiilareita tai sokeria.)

3. Eettisyys (esim. onko tuote luomua tai vaikkapa reilun kaupan tavaraa.)

4. Ruuan kotimaa (suosin itse lähellä Suomea tai Suomessa tuotettuja ruokia)

Mielestäni ruokaa valmistettaessa tulisi ajatella paljon monimuotoisemmin  kuin normaalisti ajatellaan. On tosin ilahduttavaa huomata, että ruuan terveellisyys esimerkiksi erilaisten superfoodien muodossa nostaa päätään. Vaikkakin superfoodit itsessään ovat tällä hetkellä pelkkä trendi, en koe että terveellisempien ruokien syöminen jäisi vain sellaiseksi.

Ihmisillä painaa vaakakupissa nykyään huomattavasti enemmän ruuan terveellisyys kuin ennen. Myös eettisyys on noussut entistä merkittävämmäksi asiaksi ostotilanteessa. Tästä hyvänä esimerkkinä erinäisten luomupiirien ja -kauppojen yleistyminen, minkä ainakin minä olen huomannut jopa täällä Turussa. Jos mielenkiintoa luomuruokia kohtaan on, voi kurkata vaikkapa tietoa Turun yliopiston luomupiiristä tai vaikkapa Turun AMK:n luomupiiristä. Pakko mainita myös ekokauppa Ruohonjuuri, joka tekee edistyksellistä työtä myös Turussa.

Lisätään vielä loppuun Olli Postin Viidakkomiehen seikkailut nettisivu. Olli herätti oman mielenkiintoni superfoodeihin ja osaltaan motivoi minua panostamaan myös muilta osin terveellisempään ruokaan. Jätkällä on hyviä mielipiteitä myös monista muista asioista.

Raha ja motivaatio

 Moi!

Pikaisen esittelyn ja omien blogin kirjoittamiseen liittyvien motiivien kertomisen jälkeen päästään viimeinkin itse asiaan. Ajattelin ottaa ensimmäisen varsinaisen kirjoitukseni aiheeksi rahan ja motivaation. Vaikka kaikki eivät sitä haluakaan myöntää, raha on mukana melkein kaikessa ihmisen tekemisessä, tavalla tai toisella. Hyvässä ja pahassa. Omalla kohdallani raha on se väline, joka mahdollistaa tai tulee mahdollistamaan useampia ja monimuotoisempia keinoja nauttia elämästäni. (Kirjoittamani asiat antavat minusta ehkä hieman itsekkään ja ahneen kuvan oman edun tavoittelijana, mutta kumoan kyseiset harhaluulot tekstin edetessä. Eli pliis odottakaa vielä hetki ennen kuin tuomitsette) J

En suinkaan koe, että rahalla saisi ostettua onnea. Onnellisuus tulee useinmiten täysin muuta kautta. Tosin mielestäni raha usein edesauttaa ainakin tiettyyn pisteeseen asti onnen tavoittelussa J Pääpiirteissään raha on vain se pakollinen paha, joka avaa uusia nautintojen mahdollisuuksia. Motivaationlähteenä raha on aina välietappi matkalla kohti sitä todellista tarvetta, joka voi olla ihmisestä riippuen esimerkiksi arvostuksen, vallan tai valinnanvapauden tarve. Maslow´n tarvehierarkia kuvaakin mielestäni erittäin hyvin ihmismieltä ja antaa kokonaiskuvaa siitä mitä ihminen oikeasti tarvitsee.

Abraham Maslow tutki aikanaan ihmistä motivoivia seikkoja ja totesi ihmisillä olevan tiettyjä perustarpeita, jotka tulee täyttyä ennen kuin ihminen voi kuvitella täyttävänsä muita tarpeitaan. Oheinen kuvio kuvaa ihmisen tarpeet perustavimmasta tarpeesta ns. vähäpätöisimpään. Alimpana ihmisen fysiologiset perustarpeet ruuan, veden, hengittämisen ja unen muodossa. Mitä ylemmäs mennään, sitä jalostuneempia tarpeet ovat. Ylimmäisenä on itsensä toteuttamisen tarpeet mm. luovuuden, ongelmien ratkaisun ja moraalisuuden muodossa.

Koen, että omalla kohdallani tällä hetkellä tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia ovat suurinpiirtein toiseksi ylimmän tason asiat. Huomaan perustarpeitteni täyttyneen, mutta elämällä ei vielä varsinaisesti ole sen suurempaa sisältöä. Motivaatio ylimmän, toisiksi ylimmän ja osittain myös vielä kolmanneksi ylimmän tason asioiden täyttymiseen on kuitenkin suuri. Mielestäni asioiden pohtiminen näin yksinkertaisen kaavion kautta on hieman ongelmallista, sillä ihmistä motivoivat asiat eivät koskaan ole näin yksioikoisia. Maslow´n teoria antaa kuitenkin hieman pohjaa omille pohdinnoilleni siitä, mikä ajaa ihmistä eteenpäin.

Nyt voisin heittää muutaman vasta-argumentin koskien omaa ahneuttani ja oman edun tavoitteluani. Myönnän olevani siinä mielessä ahne, että pyrin täyttämään ensin omat tarpeeni ennen kuin edes mietinkään muiden tarpeita. Saan kuitenkin suurta nautintoa auttaessani myös muita. Koen kyseisen tunteen korostuvan myös sitä myöden mitä paremmin omat tarpeeni ovat tyydytettyinä. Tällä hetkellä muiden auttaminen ja tarpeiden tyydyttäminen on jäänyt kavereiden auttamisen, verenluovutuksen, UFF:in vaatekeräykseen ja SPR:n keräyksiin osallistumisen tasolle.

Pakko mainita vielä Saiturin blogi, joka pureutuu säästämiseen jopa pelottavan tarkasti ja antaumuksella. Oma rahankäyttöni on hyvin hillittyä ja harkittua, joten on kiva huomata etten ole kyseisen luonteenpiirteeni kanssa yksin. Siinä tähän hätään mietteitä aiheesta raha ja motivaatio. Kritiikkiä ja mielipiteitä otetaan ilolla vastaan! :D

Muutama sana minusta

Moikka kaikille!

Tuntuu siltä, että pää räjähtää! Tämä voi johtua juuri alkaneesta talven ensimmäisestä flunssastani tai siitä, että viime aikoina on tullut pohdiskeltua normaalia enemmän syntyjä syviä. Pohdiskelujeni kohteena on ollut kaikkea aina elämän tarkoituksesta ja mikä minusta tulee isona -pohdinnoista paljon vähäpätöisempiinkin asioihin. Tuli sellainen tunne, että tarvitsee jakaa kyseisiä mietintöjä myös muille ihmisille, joten sen takia aloin siis kirjoittamaan tätä blogia.

Eli ensi alkuun muutama sana minusta ja sen kautta myös hieman taustaa "Elämäntapahedonisti" nimivalinnalleni. Olen 23-vuotias mieshenkilö Turusta, jolle kaikenlainen asioiden pohdiskelu tuntuu olevan hyvin jokapäiväistä puuhaa. Koen ylenpalttisen pohdiskeluni ja asioiden analysoinnin johtuvan yksinkertaisesti siitä, että haluan itselleni selkeitä tavoitteita ja päämääriä, joita saavuttaa tai olla saavuttamatta tulevaisuudessa. Tarkoituksenani on siis tavoitella niitä "oikeita" asioita, joiden saavuttamisen jälkeen ei kuolinvuoteella tule sellainen "I´ve waisted my life -olo".

Elämäntapahedonisti -nimi syntyi ihan vain hetken mielijohteesta, mutta näin tarkemmin mietittynä se kuvaa minua enemmän kuin hyvin. Koen elämän olevan tarkoitettu asioista nauttimiseen tavalla tai toisella. Itse saan nautintoa useiden eri aistien välityksellä esimerkiksi hyvän ruuan, musiikin ja näkemieni asioiden muodossa. Kaikki tekemiseni ja pohdiskelemiseni perustuvat tai johtavat useinmiten aina oman elämänlaatuni parantamiseen ja sitä myöten myös ns. nautinnollisempaan elämään.

Tässä lyhykäisyydessään taustoja blogilleni, toivottavasti en ole pohdintojeni kanssa yksin!

- Elämäntapahedonisti